Mitä jatko-opiskelu on?
Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista kertoo, että tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tutkintoon tähtäävissä opinnoissa opiskelija "perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin". Jatkokoulutus on siis tutkijankoulutusta – jatko-opinnoissa oppiminen yhdistyy omaan tutkimustyöhön.
Jatkokoulutuksen tavoitteet yliopistotutkinnoista annetun asetuksen mukaan
1. Opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa;
2. Opiskelija perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin;
3. Opiskelija saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen.
TKK:lla arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin kohdalla jatkokoulutuksen tavoitteena on lisäksi, että opiskelija kykenee syvällisesti ymmärtämään taiteellisen ilmaisun aseman tutkimusaiheensa tavoittelussa.
Jatko-opiskelu käytännössä
Tekniikan alan tohtorien koulutusmääriä on esitetty nostettavaksi, mikä kertoo siitä, että lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon suorittaneiden henkilöiden kysyntä on lisääntynyt suomalaisilla ja ulkomaisilla työmarkkinoilla. Uudet työpaikat Suomessa syntyvät tällä hetkellä pääasiassa korkeampaa osaamista vaativille aloille.
Jatko-opiskelijoita on karkeasti jaoteltuna kahdenlaisia: päätoimisia ja sivutoimisia. TKK:n jatko-opiskelijan oppaan mukaan "ammattitutkijaksi aikovan on tarkoituksenmukaista suorittaa jatkotutkintonsa nuorena ja ripeästi". Oppaan mukaan väitöskirjasta ei kannata tehdä elämäntehtävää vaan suhtautua siihen ennemmin tiedemaailman ajokorttina. Toisaalta TKK:lla on kuitenkin kirjoilla noin 2800 jatko-opiskelijaa, vaikka tohtoreita väittelee vuosittain vain noin 160. Tämä kertoo siitä, että jatko-opinnot ovat monille sivutoimi, johon keskitytään jos on aikaa ja resursseja. Jokaisen jatko-opiskelijan takana on oma tarinansa, eikä jakoa pää- ja sivutoimisiin jatko-opiskelijoihin voi tehdä aivan suoraviivaisesti. Esimerkiksi rahoitus saattaa vaikuttaa jatko-opintojen aktiivisuuteen huomattavasti siten, että välillä opinnot etenevät nopeammin ja välillä hitaammin.
Jatko-opintoja tehdään usein siinä elämänvaiheessa, jota kutsutaan ruuhkavuosiksi. Samaan ajanjaksoon mahtuvat usein valmistuminen, muuttaminen, työelämään siirtyminen, perheen perustaminen, omien vanhempien ikääntyminen ja aktiivinen sosiaalinen elämä.