Laulukulttuuri
Laulaminen on tärkeä osa teekkareiden juhlimista. Yhdessä lauletaan erityisesti vuosijuhlissa sekä vapaamuotoisemmissa pöytäjuhlissa eli sitseillä, joissa laulaminen on yleensä keskeinen osa illan ohjelmaa. Laulamista harjoitetaan paljon myös vapaamuotoisemmissa tilaisuuksissa, kuten saunailloissa.
Laulettavat laulut ovat tavallisesti perinteisiä teekkarilauluja tai yleisakateemisia juhla- tai juomalauluja. Isänmaallisia- tai maakuntalauluja lauletaan teekkareiden juhlissa harvemmin. Rakkaimmat laulut ovat usein vanhoja ja ne laulelaan lähes rituaalinomaisella hartaudella. Laulujen merkitys teekkariyhteistön lujittajina on korvaamattoman arvokas.
Laulukulttuuri on vahvasti organisoitunutta. TKY:llä, killoilla, osakunnalla ja useilla yhdistyksillä on omat laulunjohtajansa, eli lukkarit. Lukkarin tehtävän on vaalia ja kehittää yhdistyksensä laulukulttuuria sekä tietysti johtaa laulua sitseillä ja vuosijuhlissa. TKY:llä on yhtä aikaa kaksi lukkaria jotka vuonna 2008 ovat lukkarimestari Elmo Allén ja lukkarikisälli Aino Paloviita. TKY:n lukkarit organisoivat vuosittain yhdistysten lukkareille järjestettävät lukkariseminaarin ja lukkarisitsit, joissa perimätietoa laulukulttuurista pyritään edistämään. TKY:n vuosijuhlaviikolla järjestetään myös perinteisesti Teekkarilaulujen läpilaulanta.
Laulaminen on hauskanpitoa eikä sitä ole syytä ottaa turhan vakavasti. Sitseillä ei ole tapana arvostella kanssajuhlijan laulutaitoa, vaikka se ei omaa korvaa miellyttäisikään. Kokemantonta tai epävarmaa laulajaa usein rohkaistaankin toteamalla, että teekkari laulaa mieluummin kuin hyvin.
Laulaminen on osa teekkariutta siinä missä muutakin akateemista opiskelijaelämää. Laulukulttuuri on saanut keskeiset vaikutteensa ruotsalaisesta snapsilauluista sekä saksalaisesta ylioppilaskulttuurista.
1970-luvun ylioppilaskunnan politisoitumisen aikana sitsejä ja laulamista paheksuttiin, sillä ne edustivat porvarillista ja taantumuksellista kulttuurina. Teekkarilauluja laulettiinkin vuosikymmenen ajan kirjaimellisesti maan alla. Laulukulttuuri säilyi vainoista huolimatta hengissä Polyteknikkojen kuoron, Polyteknikkojen Orkesterin, Retuperän WBK:n keskuudessa ja se heräsi uuteen kukoistukseensa 1990-luvun loppupuolella.
Keskeisimpiä teekkarilauluja
Teekkarilaulut ovat läpileikkaus teekkariuden historiaan. Ne kertovat esimerkiksi läheisistä ystävyyssuhteista ulkomaisiin opiskelijajärjestöihin tai laatimisajankohtansa juhlatavoista ja -paikoista. Osassa lauluista kuuluu taustalla myös aatteen palo. Esimerkiksi Maanmittarikillan keskuudessa 1930-luvulta lähtien laulettu "Mittari tanssii" lauletaan keskiyöllä Teekkarihymnin jälkeen vapaussodan aikaisen Vöyrin marssin sävelellä.
Hyvät ystävät
Melodiansa W.A. Mozartin Figaron häistä lainannut Hyvät Ystävät aloittaa perinteisesti sitsit ja vuosijuhlat. Sanat ovat laatineet Antero Hakapä ja Kalevi Puonti vuonna 1964 Lunni-tempausspeksiin. Vuorimiesteekkareilla on tapana laulaa laulun toista säkeistöä vasta valmistumisen jälkeen.
Teemu teekkari
Teemu Teekkari -nimimerkkiä käyttänyt Polyteknikkojen orkesterin kapellimestari Eero Koskimies laati 1930-luvun alussa silloisista suosituimmista teekkarilaulusta sikermän, jota lauletaan edelleen rakkaudella ja hartaasti. Teemu Teekkari jäi elämään sikermän nimenä. Sikermästä tavallisesti lauletaan joko yksittäisiä lauluja erikseen tai kappaleiden ensimmäiset säkeistöt käsittävä potpurri. Teemu Teekkari käsittää seuraavat laulut:
- Lyökäämme lasit pojat yhtehen
- Servin Maijan mökki
- Lapuan virran vesi
- Tenttu-ukot hyppikää
- Rullaati rullaa
- Surunpäiviä
- Mustalaisen Veera
- Hei, vahtimestari
- Ottakaa taas jo naukkukin
- Juomarin laulu
- Kun myrsky käy
- Juomaripojan hevonen
- Maailman Matti
Ikuisen teekkarin laulu
Ikuisen teekarin laulu lauletaan Kun minä kotoani läksin -kansanlaulun hartaalla melodialla. Laulun sanat ovat peräisin 1920-luvulta, jolloin laulua laulettiin aina juhlien viimeisenä. Tämä arvokas tapa on elpynyt uudestaan 2000-luvulla ja nykyään lukkareilla on tapana vaatia, että laulun laulaminen alkaa täydellisestä hiljaisuudesta. Laulun viimeinen säkeistö lauletaan seisten.
Teekkarihymni
Teekkarihymni on teekkareiden arvokkain laulu, joka lauletaan suuren hartauden vallitessa, keskiyön koittaessa. Yleisesti on tapana, että laulun ajaksi juhlatilasta sammutetaan valot ja laulu lauletaan seisten. Laulun sanojen osaaminen on yksi teekkarilakin käyttöoikeuden saamisen vaatimuksista.
Laulukirjat
Sitseillä ja vuosijuhlissa pöytiin on yleensä jaettu lauluvihkot, jotka sisältävät ennalta suunnitellun laulukokoelman juuri kyseistä juhlaa varten. Vihkon ulkopuolelta laulaminen on kuitenkin tavallista ja se yleensä monipuolistaa mukavasti juhlan laulutarjontaa. Oma laulukirja onkin hyvä pitää povitaskussa tälläisten tilanteiden varalta.
Otaniemen killoilla on käytössään seuraavat laulukirjat:
- Fyysikkokilta: Fiisut
- Kemistikilta: Isotuoppi
- Koneinsinöörikilta: Wirsu
- Maanmittarikilta: Maakansan lauluja
- Puunjalostajakilta: Halko
- Rakennusinsinöörikilta IK: Hermanni
- Tuotantotalouden kilta Prodeko: Pääkirja
- Teknologförening: TF´s sångbok
- Vuorimieskilta: Taskumatti
Laulukirjoissa on usein mukana myös ns. "ruskeita lauluja". Näiden laulaminen etenkään sitsien tai vuosijuhlien virallisen osuuden aikana ei kuitenkaan ole suotavaa.
TKY:n laulukirja on Teekkarilauluja. Alkuperäisversio Tekniikan Ylioppilaiden laulukirja on julkaistu 1920-luvulla.
Laulukirjan hankkiminen
TKY:n laulukirjoja on myynnissä TKY:n sihteeristön teekkaripalvelussa kohtuulliseen 6 euron kappalehintaan. Uusi laulukirja ilmestyi vuonna 2007. Oman kiltasi laulukirjaa voit tiedustella kiltasi lukkareilta tai hallituksen jäseniltä.