Edustajiston työjärjestys
1. Luku Yleistä
§1 Soveltamisala
Sen lisäksi, mitä ylioppilaskunnan säännöissä ja ylioppilaskunnan vaalijärjestyksessä säädetään, noudatetaan edustajiston toiminnassa tätä työjärjestystä sekä yleistä kokouskäytäntöä.
2. Luku Kokouskäytännöt
§2 Estyneisyys, esteellisyys ja eroaminen
Mikäli edustajiston jäsen on tilapäisesti estynyt saapumasta kokoukseen, tulee hänen ilmoittaa estyneisyydestään kirjallisesti, tai kirjallisesti valtuuttamansa henkilön välityksellä, ylioppilaskunnan pääsihteerille tai tämän osoittamalle henkilölle. Edustajistoryhmän puheenjohtajalla, tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtajalla, on oikeus ilmoittaa estyneisyydestä edustajistoryhmän jäsenten sijaan. Estyneisyys voidaan peruuttaa ilmoittamalla asiasta puheenjohtajalle kokouksen alkaessa.
Mikäli edustajiston jäsen pyytää eroa edustajistosta tai menettää vaalikelpoisuutensa, tulee hänen ilmoittaa asiasta kirjallisesti ylioppilaskunnan pääsihteerille tai tämän osoittamalle henkilölle.
Edustajiston jäsenen ilmoitettua ensimmäisen momentin mukaisesti estyneisyydestään saapumaan kokoukseen tai hänen ollessaan esteellinen käsittelemään tiettyä asiaa hänen oikeutensa siirtyvät täksi ajaksi varajäsenelle.
Edustajiston jäsen ei saa äänestää eikä tehdä päätösehdotuksia päätettäessä hänen ja ylioppilaskunnan välisestä sopimuksesta tai muusta asiasta, jossa hänen yksityinen etunsa on ristiriidassa ylioppilaskunnan edun kanssa.
Tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä päätettäessä ovat esteellisiä edustajiston jäsenet, jotka ovat olleet kyseisellä tilikaudella hallituksen tai taloustoimikunnan jäsenenä.
Esteellisyydet ratkaisee puheenjohtaja, erimielisyyden ilmetessä edustajisto ehdottomalla enemmistöllä.
§3 Järjestäytyminen
Edustajiston kokouksessa puhetta johtaa edustajiston puheenjohtaja. Puheenjohtajan ollessa estynyt tai esteellinen hoitamasta tehtäviään, tulee varapuheenjohtaja hänen sijaansa.
Edustajiston puheenjohtaja kutsuu kokouksen pöytäkirjan tarkastajaksi kaksi kokouksessa läsnä olevaa edustajaa tai varaedustajaa ja heille varahenkilöt.
Edustajiston puheenjohtaja kutsuu kokouksen ääntenlaskijoiksi kaksi kokouksessa läsnä olevaa edustajaa tai varaedustajaa.
§4 Pöytäkirja
Edustajiston sihteerin tehtävien hoitamisesta vastaa pääsihteeri. Kokouksesta laaditaan päätöspöytäkirja perusteluineen. Pöytäkirja julkaistaan välittömästi tarkastamisen jälkeen ylioppilaskunnan virallisen ilmoitustaulun välittömässä läheisyydessä sekä ylioppilaskunnan www-sivuilla. Mahdollisuuksien mukaan liitteet julkaistaan pöytäkirjan mukana www-sivuilla.
Pöytäkirja tulee tarkastaa neljäntoista (14) päivän kuluessa kokouksesta. Pöytäkirjan allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri sekä pöytäkirjantarkastajat.
Eriävään mielipiteeseen liittyvät kirjalliset perustelut on jätettävä pääsihteerille ennen pöytäkirjan tarkastamista.
Pääsihteeri vastaa edustajiston pöytäkirjojen säilyttämisestä. Edustajisto voi julistaa yksittäisiä liitteitä luottamuksellisiksi, mutta muutoin pöytäkirjat ovat liitteineen julkisia. Liitteen luottamuksellisuus päätetään suhteellisella enemmistöllä. Luottamuksellisia liitteitä ei julkaista pöytäkirjan mukana.
Esityslistan liitteiden luottamuksellisuudesta päättää asian käsittelyyn tuoja. Mahdollinen luottamuksellisuus tulee merkitä selkeästi kyseisiin dokumentteihin.
Edustajiston kokouksessa käyty keskustelu on äänitettävä ja tallenne säilytettävä ylioppilaskunnan kassakaapissa tai muussa turvallisessa paikassa.
Pöytäkirjan lisäksi laaditaan kokouksesta päätösluettelo, joka julkaistaan ylioppilaskunnan www-sivuilla sekä uutisryhmissä.
§5 Päätösvaltaisuus
Kokous on päätösvaltainen, kun paikalla on vähintään kolmekymmentä (30) edustajiston jäsentä.
3. Luku Asioiden käsitteleminen
§6 Asioiden tuominen käsittelyyn
Valmiiksi muotoiltu kirjallinen esitys tulee toimittaa pääsihteerille ja edustajiston puheenjohtajalle viimeistään neljätoista (14) päivää ennen kokousta.
§7 Esityslista
Esityslista tulee lähettää kokouskutsun yhteydessä.
Mikäli kokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista, ylioppilaskunnan toiminnan lakkauttamista, tai merkittäviä taloudellisia päätöksiä, ei asiasta voida päättää, ellei asiaa ole mainittu esityslistalla.
Jos esityslistalla on hallituksen luottamuskysymys tai vastaus välikysymykseen, esitys epäluottamuslauseesta hallitukselle tai sen jäsenelle taikka hallituksen tai sen jäsenen eronpyyntö, on esityslistalla oltava huomautus siitä, että hallituksen muodostajan, muiden jäsenten tai jäsenen vaali voi tulla käsiteltäväksi.
§8 Käsittelyjärjestys
Kokouksessa käsiteltävän asian esittelee asian esityslistalle tuonut. Tämän jälkeen kuullaan hallituksen lausunto, mikäli sellainen on, ja mahdollisen asiaa valmistelleen tahon lausunto. Pohjaesityksenä päätöstä tehtäessä on hallituksen esitys, mikäli sellainen on. Mikäli pohjaesitykseen halutaan muutosesityksiä, on ne tehtävä kirjallisesti käsittelyn pohjana olevan päätösesityksen tai sen osan vastaesityksenä.
Esityslistan kohdassa "muut esille tulevat asiat" voidaan kuitenkin käsitellä tehtyihin päätöksiin liittyvät tai niiden edellyttämät työjärjestysasiat.
§9 Pöydällepano
Ensimmäistä kertaa esillä oleva asia on pantava pöydälle seuraavaan edustajiston kokoukseen, jos vähintään kahdeksan (8) edustajiston jäsentä sitä vaatii. Pöydällepanosta toistamiseen on päätettävä ehdottomalla enemmistöllä.
Ratkaisuvallan pidättämisesityksen tai hallitukselle esitetyn välikysymyksen tai toivomusponnen käsittelyä ei voi panna pöydälle.
Edustajisto voi julistaa asian kiireelliseksi viiden kuudesosan (5/6) enemmistöllä annetuista äänistä, jolloin sitä ei voi panna pöydälle.
Pöydällepanoesitys on ratkaistava välittömästi ennen kuin muiden kokousasioiden käsittelyä jatketaan. Pöydälle pannusta asiasta ei voida enää käyttää puheenvuoroja. Pöydälle pantu esitys tuodaan samassa muodossa käsittelyyn seuraavassa kokouksessa.
§10 Päätöksenteko
Edustajisto ratkaisee asiat suhteellisella enemmistöllä, ellei ylioppilaskunnan säännöissä tai tässä työjärjestyksessä ole muuta säädetty. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan kanta ratkaisee. Mikäli puheenjohtaja ei ole edustajiston jäsen, äänten mennessä tasan päätöksen ratkaisee arpa.
Suhteellinen enemmistö merkitsee annettujen äänten enemmistöä. Annetuiksi ääniksi lasketaan vain kantaaottavat äänet, eli ei tyhjiä tai hylättyjä ääniä. Ehdoton enemmistö merkitsee yli puolta (1/2) kaikista läsnä olevista edustajiston jäsenistä.
Jos asiasta ollaan yhtä mieltä tai tehtyä vastaesitystä ei ole kannatettu, puheenjohtaja toteaa päätöksen. Muussa tapauksessa puheenjohtaja toteaa esitykset, joista on äänestettävä. Toivomusponnesta on aina äänestettävä.
Muissa asioissa kuin vaaleissa puheenjohtajan tulee tehdä päätöksen tekoa varten sellainen äänestysesitys, että ratkaisu voidaan tehdä äänestämällä joko 'jaa' tai 'ei'. Vain kannatetut ehdotukset ovat äänestyskelpoisia.
Jos käsittelyn aikana on tehty useita kannatettuja päätösesityksiä, noudatetaan edustajiston päätöksen mukaisesti äänestysjärjestystä, johon ratkaisu voidaan tehdä äänestämällä joko 'jaa' tai 'ei'.
Muussa päätöksenteossa kuin vaaleissa käytetään avointa äänestystä, ellei vähintään yksi kolmasosa (1/3) läsnä olevista edustajiston jäsenistä vaadi suljettua lippuäänestystä. Suljetussa lippuäänestyksessä käytettävät äänestysliput on kokouksen sihteerin varmennettava ylioppilaskunnan leimalla tai nimikirjoituksellaan.
Jos äänestys on toimitettu muulla tavalla kuin nimenhuudolla tai suljetuin lipuin, on äänestys toimitettava uudelleen nimenhuudolla, mikäli vähintään yksi (1) edustajiston jäsen sitä vaatii tai puheenjohtajan katsoo sen selvyyden vuoksi tarpeelliseksi.
§11 Vaalit
Vaalin tulos voidaan todeta ja julistaa ilman äänestystä, jos ehdokkaita on vain valittavaksi tuleva määrä.
Jos valittavia on useampi kuin yksi (1), ja vähintään yksi (1) edustajiston jäsen vaatii suhteellista vaalia, on puheenjohtajan todettava, saako vaatimus taakseen vähintään viidesosan (1/5) läsnä olevista edustajiston jäsenistä, jolloin vaatimusta on noudatettava.
Mikäli kokouksessa ehdotetaan ja kannatetaan useampaa vaalitapaa, suoritetaan niiden kesken äänestys. Vaalitapa ratkaistaan suhteellisella enemmistöllä. Hallituksen, edustajiston puheenjohtajan, edustajiston varapuheenjohtajien, yleisvaliokunnan ja sääntövaliokunnan valinnasta säädetään erikseen tässä työjärjestyksessä.
Henkilökohtainen suhteellinen vaali toimitetaan ilman ehdokaslistoja. Vaalissa jokainen annettu ääni jaetaan vaalilippuun merkittyjen ehdokkaiden kesken ensimmäisenä olevan ehdokkaan saadessa yhden (1) äänen, toisena olevan puoli (1/2) ääntä, kolmantena olevan kolmasosan (1/3) ääntä ja niin edelleen. Vaalilippuun merkitään enintään niin monta ehdokasta, kuin on täytettäviä paikkoja. Vaalissa tulevat valituiksi eniten ääniä saaneet ehdokkaat.
Vaalit suhteellisella enemmistöllä toimitetaan siten, että mikäli kukaan ehdokkaista ei ole saavuttanut ehdotonta enemmistöä, suoritetaan äänestys uudelleen ilman vähiten ääniä saanutta ehdokasta sekä ilman ehdokkaita, jotka eivät saaneet yhtään ääntä. Äänestys suoritetaan uudelleen, kunnes joku ehdokkaista on saanut ehdottoman enemmistön tai jäljellä on vain kaksi (2) ehdokasta, joista eniten ääniä saanut valitaan.
Vaalissa käytetään avointa äänestystä, ellei vaaleissa vähintään yksi (1) edustajiston jäsen vaadi suljettua lippuäänestystä. Edustajiston puheenjohtajan vaalissa, edustajiston varapuheenjohtajien vaalissa, hallituksen muodostajan vaalissa ja pääsihteerin vaalissa käytetään aina suljettua lippuäänestystä, samoin kaikissa suhteellisissa vaaleissa. Kokouksen sihteerin on varmennettava suljetussa lippuäänestyksessä käytettävät äänestysliput ylioppilaskunnan leimalla tai nimikirjoituksellaan.
Vaaleissa tulevat valituksi eniten ääniä saaneet, ellei säännöistä tai työjärjestyksestä muuta johdu. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.
§12 Toivomusponsi
Hallitukselle osoitettu toivomusponsi käsitellään aina esityslistan kohdassa ”muut esille tulevat asiat”. Kannatetusta toivomusponnesta on aina äänestettävä.
Hallituksen on seuraavassa edustajiston kokouksessa vastattava kirjallisesti suhteellisen enemmistön kannatuksen saaneeseen ponteen.
§13 Eriävä mielipide
Edustajiston jäsen voi esittää eriävän mielipiteen päätöksestä, johon hän on tehnyt vastaesityksen tai jota hän on äänestyksessä vastustanut. Eriävä mielipide voidaan esittää myös puheenjohtajan tulkinnasta. Edustajiston jäsenen tulee ilmoittaa eriävästä mielipiteestään suullisesti välittömästi kun päätös on julistettu ja esittää se sihteerille kirjallisena pöytäkirjan tarkastukseen varatun ajan kuluessa. Eriävä mielipide kirjataan aina pöytäkirjaan.
Suljetussa äänestyksessä jokainen edustajiston jäsen voi jättää eriävän mielipiteen, mikäli päätöstä ei ole tehty yksimielisesti.
§14 Järjestyksenpito
Puheenjohtaja voi annettuaan varoituksen evätä läsnäolo-oikeuden kokouksessa henkilöltä, joka käyttäytyy sopimattomasti. Epäjärjestyksen syntyessä puheenjohtaja voi keskeyttää tai lopettaa kokouksen.
4. Luku Edustajistoryhmät
§15 Muodostaminen
Edustajiston jäsen tai jäsenet voivat muodostaa edustajistoryhmän ilmoittamalla siitä edustajiston kokouksessa puheenjohtajalle kirjallisesti.
Edustajiston jäsen voi kuulua ainoastaan yhteen (1) edustajistoryhmään.
§16 Kokoonpano
Edustajistoryhmät koostuvat yhdestä tai useammasta edustajiston jäsenestä tai varajäsenestä. Edustajistoryhmät nimittävät itselleen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, joiden nimet ilmoitetaan edustajiston kokouksessa puheenjohtajalle kirjallisesti, kun ryhmä muodostetaan tai ryhmän kokoonpanoa muutetaan.
§17 Vaaliliittojen toteaminen edustajistoryhmiksi
Edustajiston järjestäytymiskokouksessa edustajiston kokoonpanon toteamisen yhteydessä todetaan edustajistoryhmiksi edustajistovaalien vaaliliitot, ellei edustajiston jäsen tai varajäsen muuta ilmoita. Tällöin vaaliliitot nimeävät tulevalle edustajistoryhmälle puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
5. Luku Edustajiston puheenjohtajien valinta
§18 Edustajiston puheenjohtajan valinta
Edustajisto valitsee edustajiston puheenjohtajan suhteellisella enemmistöllä edustajiston työjärjestyksen 11 § mukaisesti.
§19 Edustajiston varapuheenjohtajien valinta
Edustajisto valitsee edustajiston jäsenten ja varajäsenten joukosta edustajiston ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan henkilökohtaisella suhteellisella vaalilla edustajiston työjärjestyksen 12 § mukaisesti siten, että eniten ääniä saanut on ensimmäinen varapuheenjohtaja.
6. Luku Yleisvaliokunta
§20 Kokoonpano
Edustajisto valitsee yleisvaliokunnan, johon kuuluu puheenjohtajana edustajiston puheenjohtaja sekä viidestä (5) yhdeksään (9) edustajiston jäsentä, joille valitaan henkilökohtaiset varajäsenet edustajiston jäsenten joukosta.
Yleisvaliokunta valitsee itselleen sihteerin.
Edustajiston varapuheenjohtajat ovat puhe- ja läsnäolo-oikeutettuja yleisvaliokunnan kokouksissa. Yleisvaliokunnan puheenjohtaja voi antaa myös muille henkilöille läsnäolo- ja puheoikeuden, ellei yleisvaliokunta ehdottomalla enemmistöllä päätä rajoittaa läsnäolo- ja puheoikeutta jonkin asian käsittelyn ajaksi.
Yleisvaliokuntaan asetetaan ehdolle samalla kertaa ehdokas varsinaiseksi jäseneksi ja ehdokas hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen. Edustajisto päättää vaalitavasta. Valituiksi tulleiden varajäseniksi nimitetään ehdokasasettelussa määritellyt henkilöt.
§21 Tehtävät
Yleisvaliokunnan tehtävänä on:
1. valmistella edustajistossa esille tulevat asiat ja
2. valmistella tarvittavassa määrin edustajiston kokousten menettelytapakysymykset.
§22 Kokoukset
Yleisvaliokunta kokoontuu puheenjohtajansa tai hänen ollessa estynyt tai esteellinen varapuheenjohtajansa kutsusta. Yleisvaliokunta kokoontuu lisäksi, kun vähintään kaksi (2) edustajiston jäsentä sitä vaatii.
Yleisvaliokunta on päätösvaltainen, kun yli puolet (1/2) sen jäsenistä on läsnä, heidän joukossaan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Jos yleisvaliokunnan jäsen on estynyt osallistumasta yleisvaliokunnan kokoukseen, hänen on kutsuttava tilalleen varajäsenensä.
Kutsu yleisvaliokunnan kokoukseen on toimitettava sen jäsenille vähintään kaksi (2) vuorokautta ennen kokousta.
Yleisvaliokunnan kokouksista pidetään päätöspöytäkirjaa, jonka kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri varmentavat allekirjoituksillaan. Pöytäkirja tuodaan tiedoksi edustajistolle.
7. Luku Sääntövaliokunta
§23 Kokoonpano
Edustajisto valitsee sääntövaliokunnan, johon kuuluu viidestä (5) yhdeksään (9) jäsentä ja puheenjohtaja, joiden on oltava ylioppilaskunnan jäseniä. Sääntövaliokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Sääntövaliokunnan jäsenistä vähintään puolet on oltava edustajiston varsinaisia jäseniä tai varajäseniä.
Sääntövaliokunta valitsee itselleen sihteerin.
Sääntövaliokunta on päätösvaltainen, kun vähintään puolet (1/2) sen jäsenistä on läsnä, heidän joukossaan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja.
Hallituksen yhdistysasioista vastaava jäsen sekä ylioppilaskunnan yhdistysasioista vastaava työntekijä ovat läsnäolo- ja puheoikeutettuja sääntövaliokunnan kokouksissa. Sääntövaliokunnan puheenjohtaja voi antaa myös muille henkilöille läsnäolo- ja puheoikeuden, ellei sääntövaliokunta ehdottomalla enemmistöllä päätä rajoittaa läsnäolo- ja puheoikeutta jonkin asian käsittelyn ajaksi.
§24 Tehtävät
Sääntövaliokunnan tehtävänä on:
1. valmistella edustajistossa esille tulevat ylioppilaskunnan säännöstöä koskevat asiat tai antaa niistä tarvittaessa tai edustajiston pyynnöstä lausunto,
2. valmistella edustajistossa esille tulevat yhdistysten sääntömuutokset sekä antaa niistä tarvittaessa tai edustajiston pyynnöstä lausunto ja
3. päättää yhdistysten kuulumisesta ylioppilaskunnan yhdistysluettelon ensimmäiseen tai toiseen rekisteriin yhdistyksen sääntömuutoksen jälkeen, mikäli yhdistys on jo yhdistysluettelossa ja sääntömuutos ei muuta yhdistyksen tarkoitusta.
§25 Kokoukset
Sääntövaliokunta kokoontuu puheenjohtajansa tai hänen ollessa estynyt tai esteellinen varapuheenjohtajansa kutsusta. Sääntövaliokunta kokoontuu lisäksi, kun vähintään kaksi (2) sääntövaliokunnan tai edustajiston jäsentä sitä vaatii.
Kutsu sääntövaliokunnan kokoukseen on toimitettava sen jäsenille vähintään viisi (5) vuorokautta ennen kokousta.
Sääntövaliokunnan kokouksista pidetään päätöspöytäkirjaa, jonka kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri varmentavat allekirjoituksillaan. Pöytäkirja tuodaan tiedoksi edustajistolle.
8. Luku Toimikunnat
§26 Toimikunnat
Edustajisto voi asettaa edustajistossa käsiteltävien asioiden valmistelua varten toimikuntia. Edustajiston on toimikuntaa asetettaessa määrättävä sen tehtävä ja toimikausi, puheenjohtaja sekä jäsenet.
9. Luku Hallituksen valinta ja vapauttaminen tehtävistään
§27 Hallituksen muodostajan ja hallituksen valinta
Edustajisto valitsee hallituksen muodostajan suhteellisella enemmistöllä edustajiston työjärjestyksen 13 § mukaisesti.
Valitun hallituksen muodostajan tulee joko samassa tai jatkokokouksessa esittää edustajistolle ehdotuksensa hallituksen kokoonpanoksi.
Jos edustajisto hyväksyy ehdotuksen, muodostetaan hallitus ehdotuksen mukaisesti. Jollei edustajisto hyväksy esitystä, suoritetaan joko samassa tai jatkokokouksessa uusi hallituksen muodostajan vaali. Menettelyä jatketaan, kunnes edustajisto hyväksyy muodostajan tekemän ehdotuksen hallituksen kokoonpanoksi.
§28 Hallituksen vapauttaminen tehtävistään
Jos hallituksen puheenjohtaja tai jäsen vapautetaan tehtävästään kesken toimikauttaan tai hän muusta syystä eroaa tehtävästään, edustajiston puheenjohtaja kutsuu edustajiston viipymättä koolle valitsemaan uutta hallitusta tai hallituksen jäsentä jäljellä olevalle toimikaudelle.
Edustajisto voi vapauttaa hallituksen tai sen jäsenen tehtävästään päättämällä, ettei se tai hän nauti edustajiston luottamusta. Tämä päätös voi olla seurauksena, jos:
1. hallitus esittää edustajistolle luottamuskysymyksen tai
2. vähintään viisi (5) edustajiston jäsentä esittää edustajiston kokouksen esityslistalle hallitukselle tai sen jäsenelle kohdistetun välikysymyksen.
Edustajiston päätös hallituksen luottamuskysymyksessä on samalla päätös, vapautetaanko hallitus tehtävistään vai ei. Mikäli edustajisto vastaa hallituksen luottamuskysymykseen kielteisesti eli että hallitus ei nauti edustajiston luottamusta, katsotaan hallitus vapautetuksi tehtävistään.
Välikysymystä esitettäessä sen syyt perusteluineen on jätettävä kirjallisesti hallitukselle. Hallituksen tai sen jäsenen on annettava vastaus välikysymykseen edustajiston kokouksessa neljäntoista (14) vuorokauden kuluessa siitä, kun se on saanut asiasta tiedon. Kuultuaan vastauksen edustajisto päättää luottamuksesta suhteellisella enemmistöllä. Välikysymystä ei voi panna pöydälle.
Jos edustajisto on päättänyt, ettei hallitus tai sen yksittäinen jäsen nauti edustajiston luottamusta, voidaan samassa esityslistan kohdassa käsitellä kaikki uuden hallituksen muodostamisen tai uuden puheenjohtajan tai jäsenen valinnan edellyttämät päätökset. Tästä on kuitenkin oltava esityslistalla huomautus.
10. Luku Erityisiä määräyksiä
§29 Työjärjestyksen muuttaminen ja voimaantulo
Muutoksia tähän työjärjestykseen voidaan tehdä edustajiston kokouksessa ehdottomalla enemmistöllä.
Tämä työjärjestys on hyväksytty edustajiston kokouksessa 9/2007 ja sillä kumotaan kokouksessa 6/2003 hyväksytty työjärjestys. Edustajisto on kokouksessaan 3/2008 muuttanut tämän työjärjestyksen 7. luvun 25 §:ää lisäämällä siihen sääntövaliokunnan päätösvaltaisuutta käsittelevän momentin..