Vaalijärjestys
I Luku. Yleisiä määräyksiä
1 § Soveltamisala
Sen lisäksi, mitä ylioppilaskunnan säännöissä edustajistovaaleista ja jäsenäänestyksestä säädetään, noudatetaan edustajistovaaleissa ja jäsenäänestyksessä tätä vaalijärjestystä.
2 § Edustajistovaalit
Ylioppilaskunnan edustajistovaalit toimitetaan joka toinen vuosi marraskuun ensimmäisenä tiistaina ja sitä seuraavana keskiviikkona.
Edustajistovaalit voidaan erityisestä syystä määrätä myös muuksi ajankohdaksi loka-marraskuussa. Päätös on tehtävä edustajiston kokouksessa ehdottomalla enemmistöllä.
Vaalit ovat salaiset.
3 § Äänioikeutetut
Ylioppilaskunnan edustajistovaaleissa ja jäsenäänestyksessä on äänioikeus ainoastaan korkeakouluun läsnäolevaksi kirjoittautuneella ylioppilaskunnan jäsenellä.
Äänioikeus todetaan vaaliluettelosta. Vaaliluettelon laatii keskusvaalilautakunta. Keskusvaalilautakunta voi antaa myös täydentäviä ohjeita äänioikeuden toteamisesta.
Henkilö, jonka nimi ei esiinny vaaliluettelossa saa äänestää, mikäli hän pystyy osoittamaan vaalilautakunnalle olevansa korkeakoulussa läsnäoleva ylioppilaskunnan jäsenmaksun maksanut jäsen sekä todistamaan henkilöllisyytensä. Tällöin vaalilautakunta lisää henkilön vaaliluetteloon.
Äänioikeutetun henkilöllisyys todetaan keskusvaalilautakunnan antamien ohjeiden mukaisesti. Hyväksyttäviä henkilöllisyystodistuksia ovat ainakin voimassa oleva valokuvallinen opiskelijakortti ja valokuvallinen viranomaisten hyväksymä henkilöllisyystodistus.
4 § Äänioikeuden käyttö
Jokaisella äänioikeutetulla on vaaleissa yksi (1) ääni, jota voi käyttää vain henkilökohtaisesti.
5 § Vaalikelpoisuus
Edustajistovaaleissa vaalikelpoisia ovat ylioppilaskunnan äänioikeutetut jäsenet.
II Luku. Keskusvaalilautakunta ja vaalilautakunta
6 § Äänestyspaikkojen lukumäärä ja keskusvaalilautakunta
Ylioppilaskunnan hallitus päättää ennen toukokuun ensimmäistä päivää äänestyspaikkojen vähimmäislukumäärän ja asettaa vaalin toimittamista varten keskusvaalilautakunnan, johon kuuluu puheenjohtaja ja viisi (5) muuta jäsentä. Hallitus valitsee vähintään viisi (5) varajäsentä, asettaen heidät kutsumisjärjestykseen. Varajäsen ei voi korvata puheenjohtajaa tämän ollessa estynyt. Jäsenet ja varajäsenet valitaan siten, että edellisissä vaaleissa valitut edustajistoryhmät tulevat mahdollisuuksien mukaan keskusvaalilautakunnassa edustetuiksi.
Keskusvaalilautakunnan jäsen tai varajäsen ei voi olla ehdokkaana edustajistovaaleissa.
Keskusvaalilautakunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Keskusvaalilautakunnan äänivallattomana sihteerinä toimii ylioppilaskunnan pääsihteeri tai muu hallituksen tehtävään määräämä henkilö, joka pitää keskusvaalilautakunnan kokouksista pöytäkirjaa.
Keskusvaalilautakunta on päätösvaltainen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan ja vähintään kolmen (3) muun jäsenen läsnäollessa.
Keskusvaalilautakunta ratkaisee asiat yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni. Mikäli vähintään yksi keskusvaalilautakunnan jäsen niin toivoo, on käsiteltävä asia alistettava hallituksen ratkaistavaksi.
7 § Äänestyspaikkojen määrääminen
Keskusvaalilautakunta määrää äänestyspaikat ja ennakkoäänestyspaikat, sekä ajat jolloin kukin äänestyspaikka on auki. Keskusvaalilautakunta asettaa viimeistään kahta (2) viikkoa ennen vaaleja jokaiseen äänestyspaikkaan ja ennakkoäänestyspaikkaan vaalin käytännön järjestelyjä varten vaalilautakunnan.
8 § Vaalilautakunta
Jokaiseen vaalilautakuntaan valitaan ylioppilaskunnan äänioikeutettujen jäsenten joukosta puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kaksi (2) muuta jäsentä sekä vähintään kolme (3) varajäsentä.
Keskusvaalilautakunnan jäsenet voivat toimia myös vaalilautakunnissa. Vaalilautakunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ei voi olla ehdokkaana edustajistovaalissa. Sama henkilö voi toimia useassa vaalilautakunnassa.
Vaalilautakunta valitsee keskuudestaan sihteerin pitämään pöytäkirjaa.
Vaalilautakunta on päätösvaltainen kun vähintään kolme neljäsosaa (3/4) vaalilautakunnan jäsenistä on läsnä, heidän joukossaan vaalilautakunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, ellei tässä vaalijärjestyksessä muuta määrätä.
9 § Päätösten alistaminen
Jos vaalilautakunta ei ole jostain toimenpiteestä yksimielinen, sen on heti alistettava asia keskusvaalilautakunnan päätettäväksi.
10 § Vaalilautakunnan korvaaminen keskusvaalilautakunnalla
Mikäli vaaleissa käytetään vain yhtä (1) äänestyspaikkaa, hoitaa keskusvaalilautakunta tässä vaalijärjestyksessä mainitut vaalilautakunnan tehtävät.
III Luku. Ehdokas, vaaliliitto ja vaalirengas
11 § Ehdokas
Jokaisella vaalikelpoisella ylioppilaskunnan jäsenellä on oikeus asettua ehdokkaaksi toimittamalla keskusvaalilautakunnan ohjeiden mukaisesti täytetty ehdokaspaperi keskusvaalilautakunnalle pyytäen tätä hyväksymään ehdokkuus ja liittämään ehdokas ehdokaslistaan.
Ehdokaspaperissa saa olla vain yksi ehdokas. Siinä on mainittava hänen sukunimensä ja kaikki etunimensä sekä opiskelijanumeronsa, ja siinä on oltava ehdokkaan vakuutus omasta vaalikelpoisuudestaan.
Ehdokaspaperista on käytävä ilmi ehdokkaan vastuut ehdokkaan tullessa valituksi edustajiston varsinaiseksi tai varajäseneksi.
Ehdokkaan on allekirjoitettava ehdokaspaperinsa.
Ehdokas voi jättää vaalissa vain yhden (1) ehdokaspaperin.
Ehdokkaan on annettava yhdelle (1) ylioppilaskunnan äänioikeutetulle jäsenelle valtuutus toimia asiamiehenä. Asiamieheksi voidaan nimetä myös ehdokas itse.
Ehdokkaan on kuuluttava vaaliliittoon. Vaaliliittoon voi kuulua yksi tai useampi ehdokas.
12 § Vaaliliitto
Ehdokkaat voivat muodostaa vaaliliittoja tekemällä keskusvaalilautakunnan ohjeiden mukaisen vaaliliittosopimuksen. Jokaisen ehdokkaan asiamiehen on allekirjoitettava tämä sopimus.
Sopimuksessa on lueteltava ehdokkaiden nimet aakkosjärjestyksessä. Nimet tulevat tässä järjestyksessä ehdokaslistaan. Lisäksi sopimuksessa on annettava jollekin ylioppilaskunnan äänioikeutetulle jäsenelle valtuutus toimia vaaliliiton asiamiehenä.
Ehdokas voi liittyä vain yhteen (1) vaaliliittoon.
Vaaliliitossa voi olla korkeintaan niin monta ehdokasta kun vaalissa on valittavia.
13 § Vaalirengas
Kahdella (2) tai useammalla vaaliliitolla on oikeus liittyä vaalirenkaaksi. Vaaliliitto voi liittyä vain yhteen (1) vaalirenkaaseen.
Vaalirenkaan muodostamisesta on tehtävä sopimus kuten vaaliliittoa muodostettaessa.
14 § Tunnukset
Vaaliliittojen ja -renkaiden on nimettävä itsensä merkitsemällä tunnuksensa kyseiseen sopimukseen.
IV Luku. Valmistelevat toimenpiteet
15 § Vaalijulistus
Keskusvaalilautakunta antaa vaalijulistuksen vähintään seitsemän (7) viikkoa ennen vaaleja. Se on julkaistava ainakin ylioppilaskunnan virallisella ilmoitustaululla ja ylioppilaskunnan julkaisemassa lehdessä.
Vaalijulistuksen tulee sisältää tieto:
1. ennakkoäänestyksen ja vaalin ajankohdasta ja paikasta
2. missä ja milloin keskusvaalilautakunnalle jätettäviä asiakirjoja otetaan vastaan
3. missä tämä vaalijärjestys on nähtävillä
4. missä ja milloin ehdokaslista on nähtävillä
5. vaalimainostuksen ajankohta.
Kohdassa 1 tarkoitetun vaalin keston tulee olla vähintään kahdeksan (8) tuntia kumpanakin vaalipäivänä. Ennakkoäänestys tulee järjestää kahtena tai kolmena sellaisena päivänä jolloin korkeakoulussa annetaan opetusta. Ennakkoäänestyksen tulee kestää vähintään kaksi (2) tuntia yhtäjaksoisesti kunakin päivänä. Kohdassa 2 tarkoitetun ajan tulee olla vähintään yksi (1) viikko, ja se saa päättyä aikaisintaan lokakuun ensimmäisenä maanantaina.
Keskusvaalilautakunnan tulee antaa ohjeet vaalimainonnasta viimeistään viikkoa ennen vaalimainonnan alkamista.
16 § Ehdokaspapereiden sekä vaaliliittojen ja vaalirenkaiden sopimusten tarkastaminen sekä ehdokkaiden hyväksyminen
Keskusvaalilautakunta tarkastaa sille jätetyt ehdokaspaperit sekä sopimukset vaaliliitoista ja vaalirenkaista ja hyväksyy niistä ne, joita koskevat asiakirjat on oikein laadittu ja jotka on jätetty lautakunnalle määräajassa.
17 § Ehdokaslista
Mikäli hyväksyttyjä ehdokkaita on yhtä paljon tai vähemmän kuin vaalissa valittavia, ei vaalitoimitusta järjestetä ja menetellään 34 § mukaisesti.
Ehdokaslistaan liitetään kaikki keskusvaalilautakunnan hyväksymät ehdokkaat.
Mikäli hyväksyttyjä ehdokkaita on enemmän kuin vaalissa valittavia, laaditaan ehdokaslista. Ehdokaslista laaditaan siten, että vaalirenkaiden ja niihin kuulumattomien vaaliliittojen keskinäinen järjestys arvotaan.
Vaalirenkaisiin ja vaaliliittoihin kuuluvat ehdokkaat asetetaan niistä tehtyjen sopimusten määräämään järjestykseen. Tämän jälkeen ehdokkaat numeroidaan käyttäen juoksevaa numerointia numerosta kaksi (2) alkaen.
Ehdokaslistaan merkitään vaalirenkaiden ja -liittojen tunnukset sekä ehdokkaiden nimet ja numerot. Vaalirenkaan otsikoksi merkitään “vaalirengas” ja vaaliliiton otsikoksi “vaaliliitto”.
Ehdokaslista on asetettava nähtäväksi vähintään kaksi (2) viikkoa ennen vaalia ainakin ylioppilaskunnan viralliselle ilmoitustaululle. Äänioikeutettujen on viimeistään kymmenen (10) vuorokautta ennen vaalia tehtävä mahdolliset ehdokaslistaa koskevat korjauspyynnöt. Kirjallisesti tehdyt pyynnöt toimitetaan keskusvaalilautakunnalle, jonka on ratkaistava ne viipymättä.
18 § Äänestysliput
Keskusvaalilautakunnan on laadittava ja monistettava tai painatettava vaalissa käytettävät äänestysliput. Äänestyslipussa on oltava merkintä, josta ilmenee, missä vaalissa sitä käytetään sekä kohta äänestäjän kannattaman ehdokkaan numeron merkitsemistä varten.
19 § Sääntöjen rikkominen
Keskusvaalilautakunta määrää rangaistukset ehdokkaille, vaaliliitoille ja vaalirenkaille sääntöjen sekä keskusvaalilautakunnan antamien määräysten rikkomisesta. Käytettävien rangaistuskeinojen suuntaviivat on määritettävä ennen mainostusajan alkamista.
Keskusvaalilautakunnalla on oikeus sulkea pois ehdokas vaalivilpin tai keskusvaalilautakunnan määräysten törkeän rikkomisen johdosta.
Keskusvaalilautakunnan käytössä olevat rangaistusmuodot ovat seuraavat:
1. kirjallinen varoitus
2. sakkorangaistus, enintään 100 euroa
3. ehdokkaan, vaaliliiton tai -renkaan vaalimainontaa koskevat rajoitukset
4. vaaleista poissulkeminen.
20 § Muut määräykset
Keskusvaalilautakunta voi vaalin kuluessa täydentää antamiaan määräyksiä.
V Luku. Vaalitoimitus uurnavaalilla
21 § Vaalitoimituksen aloittaminen
Vaalitoimituksen alkaessa on kullakin äänestyspaikalla oltava riittävästi ehdokaslistoja sekä luvultaan laskettu määrä äänestyslippuja.
Äänestyksen alkaessa vähintään kolmen (3) vaalilautakunnan jäsenen ja ensimmäisen äänestäjän on todettava, että äänestyksessä käytettävä vaaliuurna on tyhjä.
Äänestyspäivinä on vaaliuurna suljettava äänestyksen jälkeen siten, että sinne ei voi tiputtaa äänestyslippua kannessa olevia sinettejä murtamatta.
Vaaliluettelo on säilytettävä sinetöitynä äänestyksen välisen ajan.
Sinetit murretaan aina äänestyksen alkaessa.
22 § Vaalilautakunnan läsnäolo
Vaalitoimituksen aikana on vaalilautakunnan puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan ja ainakin kahden (2) muun jäsenen tai varajäsenen oltava läsnä äänestyspaikalla.
23 § Vaalitoimituksen rauhoittaminen
Vaalilautakunnan on valvottava, että äänestyspaikalla ja sen välittömässä läheisyydessä ei tapahdu minkäänlaista häirintää tai vaalimainontaa.
Vaalilautakunta ei saa antaa sivullisille tietoja siitä, ketkä ovat käyttäneet äänioikeuttaan.
Vaalilautakunnan on pyynnöstä annettava äänioikeutetuille tietoja vaaliin liittyvistä määräyksistä.
24 § Vaalisalaisuus
Äänestyspaikalla on oltava nähtävillä riittävä määrä ehdokaslistoja. Äänestyskopissa on oltava erillinen ehdokaslista.
Vaalilautakunnan on huolehdittava siitä, että äänioikeutettu voi vaalisalaisuuden säilyttäen tehdä merkintänsä äänestyslippuun ja että sitä varten tarpeelliset apuneuvot ovat käytettävissä.
25 § Ilmoittautuminen ja äänestyslippujen jakaminen
Äänioikeutetun, joka haluaa käyttää äänioikeuttaan, on ilmoittauduttava äänestyspaikalla vaalilautakunnalle.
Vaalilautakunta antaa äänestyslipun äänioikeutetulle todettuaan tämän äänioikeuden vaaliluettelosta vaalijärjestyksen 3§:n mukaan ja tekee merkinnän vaaliluetteloon äänestyslipun antamisesta.
Vaalilautakunnan on huolehdittava siitä, ettei äänestyslippuja anneta muille kuin äänioikeutetuille.
26 § Äänestyslipun käyttö
Äänioikeutetun on merkittävä äänestyslipussa olevaan paikkaan sen ehdokkaan numero, jota tahtoo äänestää. Äänestyslippuun ei saa tehdä muita merkintöjä.
Jos äänioikeutettu haluaa käytettäväkseen uuden äänestyslipun, saa hän sen vaalilautakunnalta annettuaan takaisin entisen lippunsa, joka on merkittävä mitättömäksi ja säilytettävä avaamattomana.
27 § Äänestyslipun leimaaminen
Merkittyään ehdokkaan numeron äänestyslippuun äänioikeutetun on vietävä se kokoon taitettuna leimattavaksi sekä tämän jälkeen laitettava leimattu äänestyslippu vaaliuurnaan.
28 § Äänioikeuden käyttäminen
Äänioikeutettu on käyttänyt äänioikeutensa kun hän on laittanut leimatun äänestyslipun vaaliuurnaan.
Vaalilautakunta tekee merkinnän vaaliluetteloon äänioikeuden käyttämisestä.
29 § Äänioikeutetun avustaja
Äänioikeutettu saa käyttää äänestysmerkinnän tekemisessä apuna valitsemaansa henkilöä. Avustaja ei saa olla ehdokkaana vaalissa.
Avustaja on velvollinen täyttämään tunnollisesti äänioikeutetun tahdon ja pitämään salassa äänestyksessä saamansa tiedot.
VI Luku. Sähköinen vaali
30 § Sähköisen vaalin järjestäminen
Vaali voidaan toteuttaa osittain sähköisenä. Osittain sähköisen vaalin käyttämisestä päättää hallitus.
Vaali voidaan toteuttaa kokonaan sähköisenä edustajiston päätöksellä.
Mikäli vaali toteutetaan osittain sähköisenä, tulee uurnavaalin olla käytettävissä vähintään tunnin ajan sähköisen vaalin sulkeuduttua.
Keskusvaalilautakunta antaa vaalijulistuksen yhteydessä ohjeet sähköisen vaalin järjestelyistä sekä menettelytavoista poikkeustilanteissa.
31 § Vaalijärjestelmän vaatimukset
Käytettävän vaalijärjestelmän tulee toteuttaa seuraavat ehdot:
1. äänestäjän äänestyslaitteen ja keskuskoneen välillä käytetään riittävää tietoturvaa
2. äänestäjän henkilöllisyys varmistetaan ennen äänestämistä
3. äänestäjän henkilöllisyyttä ei pystytä jälkikäteen yhdistämään mihinkään tiettyyn annettuun ääneen
4. äänestäjä ei pysty äänestämään kuin yhden kerran sähköisesti tai uurnavaalilla.
32 § Sähköisen vaalin valvominen
Sähköistä järjestelmää tulee valvoa jatkuvasti äänestyksen ollessa käynnissä. Tästä huolehtivat keskusvaalilautakunnan nimeämät henkilöt. Nämä henkilöt eivät voi olla ehdokkaina vaalissa.
33 § Muut sähköistä vaalia koskevat määräykset
Muutoin sähköisessä vaalissa noudatetaan soveltuvilta osin tätä vaalijärjestystä.
VII Luku. Vaalin tuloksen määrääminen
34 § Edustajiston muodostaminen ilman vaaleja
Jos vaalia varten hyväksyttyjä ehdokkaita on yhtä paljon tai vähemmän kuin vaalissa on valittavia, keskusvaalilautakunta julistaa nämä ehdokkaat valituiksi.
Jos ehdokkaita on vähemmän kuin vaalissa valittavia, uusi edustajisto kokoontuu ennen järjestäytymiskokoustaan täydentääkseen itseään suhteellisella vaalilla.
Täydennysvaalissa ehdokkaan on saatava kannatusta tullakseen valituksi edustajiston jäseneksi tai varajäseneksi.
35 § Ääntenlaskenta
Vaalilautakunta voi jättää ääntenlaskennan keskusvaalilautakunnan tehtäväksi sopimalla tästä etukäteen.
Kun vaalitoimitus on päättynyt, vaalilautakunta toimittaa täysilukuisena ääntenlaskennan. Tällöin seuraavassa järjestyksessä
1. lasketaan vaaliluettelon mukaan äänioikeuttaan käyttäneiden lukumäärä
2. otetaan äänestysliput uurnista ja lasketaan ne aukaisematta
3. avataan äänestysliput, tarkastetaan ne ja erotetaan mitättömiksi julistettavat sekä tyhjät omiksi ryhmikseen
4. järjestetään jäljellä olevat liput siten, että kunkin ehdokkaan hyväksi annetut liput laitetaan eri ryhmäksi ja lasketaan liput ryhmittäin.
Vaalilautakunnan pöytäkirjaan merkitään äänioikeuttaan käyttäneiden lukumäärä ja annettujen äänestyslippujen kokonaismäärä ja kunkin mitättömäksi julistetun lipun osalta mitättömyyden syy.
Vaalilautakunta toimittaa lukitussa uurnassa keskusvaalilautakunnalle ääntenlaskennan pöytäkirjan sekä äänestysliput välittömästi ääntenlaskennan jälkeen.
36 § Äänestyslipun mitätöiminen
Äänestyslippu on mitätön, jos
1. se ei ole vaalilautakunnalta saatu
2. se ei ole asianmukaisesti leimattu
3. ehdokkaan numero on merkitty siten, ettei täysin selvästi ilmene, mitä ehdokasta äänestäjä on tarkoittanut
4. siihen on tehty selvästi asiaankuulumattomia merkintöjä.
Tyhjinä jätettyjä äänestyslippuja ei mitätöidä, vaan ne lasketaan erikseen.
37 § Vaaliliittojen ja vaalirenkaiden ääntenlaskenta
Vaaliliittojen ja vaalirenkaiden ääntenlaskennan suorittaa keskusvaalilautakunta.
Ääntenlaskennassa huomioidaan ainoastaan vaalissa kannatusta saaneet ehdokkaat.
Jokaisen vaaliliiton ehdokkaat järjestetään äänimääriensä suuruuden mukaan. Saman äänimäärän saaneiden keskinäisen järjestyksen ratkaisee arpa. Tämän jälkeen merkitään vertausluvuksi eniten ääniä saaneelle ehdokkaalle vaaliliiton koko äänimäärä, toiselle puolet (1/2) siitä, kolmannelle yksi kolmasosa (1/3) ja niin edelleen. Jos vaaliliitto ei kuulu vaalirenkaaseen, näin saatu vertausluku on lopullinen vertausluku.
Vaalirenkaassa järjestetään vaaliliittoihin kuuluvat ehdokkaat 3. momentin mukaan saatujen vertauslukujen äänimäärien mukaiseen järjestykseen. Saman vertausluvun saaneiden keskinäisen järjestyksen määrää arpa. Tämän jälkeen vaalirenkaan ensimmäiselle ehdokkaalle merkitään lopulliseksi vertausluvuksi vaalirenkaan koko äänimäärä, toiselle puolet (1/2) siitä, kolmannelle yksi kolmasosa (1/3) ja niin edelleen.
Ääntenlaskentakokouksesta pidetään pöytäkirjaa, jonka kaikki keskusvaalilautakunnan läsnä olevat jäsenet allekirjoittavat.
38 § Ehdokkaiden järjestäminen vertausluvun mukaan
Kaikki ehdokkaat järjestetään lopullisten vertauslukujen suuruuksien mukaan. Saman vertausluvun saaneiden keskinäisen järjestyksen määrää henkilökohtainen äänimäärä ja sen ollessa sama arpa. Tämän jälkeen julistetaan valituksi suurimman lopullisen vertausluvun saaneesta lähtien niin monta kuin vaalissa on valittavia ja loput ehdokkaat varajäseniksi.
39 § Tarkastuslaskenta
Keskusvaalilautakunnan on suoritettava äänten tarkastuslaskenta viimeistään neljän (4) vuorokauden kuluttua äänten laskennan päättymisestä, kuitenkin siten, että ääntenlaskennan ja tarkastuslaskennan välillä on vähintään yksi (1) vuorokausi. Tarkastuslaskennan jälkeen keskusvaalilautakunta vahvistaa vaalituloksen.
Tarkastuslaskennasta pidetään pöytäkirjaa, jonka kaikki keskusvaalilautakunnan läsnä olevat jäsenet allekirjoittavat.
40 § Edustajiston täydentäminen
Jos joku edustajiston jäsen eroaa tai on estynyt tai esteellinen toimimaan edustajiston jäsenenä, edustajiston puheenjohtaja kutsuu hänen tilalleen varajäsenen vertausluvun mukaisessa järjestyksessä samasta vaaliliitosta tai, ellei tämä ole mahdollista, samasta vaalirenkaasta. Ellei tämäkään ole mahdollista, kutsutaan tilalle varajäsen, joka on vaalituloksessa ensimmäisenä edustajistossa toimimattomista varajäsenistä.
VIII Luku. Jäsenäänestys
41 § Jäsenäänestys
Jäsenäänestys on neuvoa-antava. Jäsenäänestys suoritetaan, kun edustajiston kokouksessa yli puolet kaikista edustajiston jäsenistä sitä kirjallisesti esityslistalla olevaa asiaa varten pyytää tai kun yksi kymmenesosa (1/10) ylioppilaskunnan jäsenistä sitä kirjallisesti hallitukselta pyytää.
Jäsenäänestys toimitetaan hallituksen tai edustajiston hyväksymästä päätösesityksestä, joka voidaan hyväksyä tai hylätä.
42 § Määräaika
Jäsenäänestys on toimeenpantava kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa sitä koskevan vaatimuksen todisteellisesta esittämisestä.
43 § Toimeenpanija
Hallitus nimittää jäsenäänestystä varten 6§:n mukaisen keskusvaalilautakunnan neljäntoista (14) vuorokauden kuluessa jäsenäänestystä koskevan vaatimuksen todisteellisesta esittämisestä.
44 § Äänioikeus
Jäsenäänestyksessä on äänioikeus tämän vaalijärjestyksen 3 §:ssä mainituilla henkilöillä.
45 § Noudatettavat määräykset
Jäsenäänestyksessä noudatetaan soveltuvin osin tämän vaalijärjestyksen määräyksiä.
IX Luku. Tulokset ja valittaminen
46 § Tuloksen julistaminen
Vaalin tulos julkistetaan ylioppilaskunnan virallisella ilmoitustaululla välittömästi ääntenlaskennan jälkeen. Kun tulos on vahvistettu, se on julkistettava ainakin ylioppilaskunnan virallisella ilmoitustaululla.
47 § Päätöksistä valittaminen
Ylioppilaskunnan jäsen voi valittaa kirjallisesti vaalitoimituksesta ja vaalin tuloksen määräämisestä keskusvaalilautakunnalle neljän (4) vuorokauden kuluessa valituksen aiheena olevasta tapahtumasta, kuitenkin viimeistään neljän (4) vuorokauden kuluessa vaalin tuloksen vahvistamisesta. Keskusvaalilautakunnan on viipymättä ratkaistava valitus.
Ylioppilaskunnan jäsen voi valittaa keskusvaalilautakunnan päätöksistä hallinto-oikeuteen sillä perusteella, että päätös on syntynyt laista, asetuksesta tai ylioppilaskuntaa koskevista määräyksistä poikkeavassa järjestyksessä tai on muuten lain, asetuksen taikka ylioppilaskuntaa koskevien määräysten vastainen. Valittamisessa toimitaan niin kuin ylioppilaskunta-asetus määrää.
Muissa tapauksissa ylioppilaskunnan jäsen voi valittaa keskusvaalilautakunnan päätöksistä neljän (4) vuorokauden kuluessa ylioppilaskunnan hallitukselle, jonka on viipymättä ratkaistava valitus.
48 § Asiakirjat ja äänestysliput
Vaalissa syntyneet asiakirjat ja äänestysliput on säilytettävä lukitussa paikassa, kunnes 47 §:ssä tarkoitettujen valitusten tekemisen määräaika on kulunut umpeen ja mahdolliset valitukset on ratkaistu. Sen jälkeen asiakirjat liitetään ylioppilaskunnan arkistoon ja äänestysliput voidaan hävittää.
X Luku. Erityisiä määräyksiä
51 § Vaalijärjestyksen muuttaminen ja voimaantulo
Muutoksia tähän vaalijärjestykseen voidaan tehdä edustajiston kokouksessa ehdottomalla enemmistöllä.
Edustajisto on hyväksynyt tämän vaalijärjestyksen kokouksessaan 7/2004.
Tällä vaalijärjestyksellä korvataan edustajiston kokouksessa 7/1999 hyväksymä Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunnan vaalijärjestys.